ei vittu . mä oon niin vitun AAAAAARGGGGGGGHHHHHH katkera ..
kerro mulle miten muka pystyis unohtaa, miten tää muka tulee väliin, tää on vaa runoutta.
meil oli hetkemme ja lupaan muistaa ne, kuva meist yhdessä, tauluun ikuistan sen.
en pyydä maailmaa sulta tai kuut taivaalta, mä oon sua varten tääl seison täs paikallaa.
jotain niin painavaa kun en pois sua päästä saa, vuodet vaa vierii ja mietin millon sut nähdä saan.
mut se ei taida tapahtuu, miten uskallan enää kehenkää rakastuu?
muistot palautuu, tie mun edes avautuu, päämäärä tunteille on enää avaruus.
koska sä oot muisto, kuva mun silmissä, etkä sä hymyile, vaan söpösti irvistät.
ja se on ainoo hyvä asia täl filmillä, mä oon sun tyttö ja poika sä oot tähti.
se alkoi jätskillä päätty sohvalle, kiva poika osuu just siihen kohdalle.
siin oli energiaa, erityist vipinää, poika sä sait mun sydämen sulle tikittää.
enkä ikinä ois tehny sitä mitä sulle tein, mun ois pitäny osaa sanoo ei.
ja se mis me oltais nytte, sitä ei tiedetä, oisko asiat hyvin vai todella pielessä.
mun pienessä mielessä, täs pienes tytös, lienee enemmän naista ku sun nykyises muijas.
eikä millään pahalla, joo moikataan kun tavataan, mut tiedä se, tääl on joku joka rakastaa.
ja tekee mitä vaan puolestas, huolesta, vuosien pääst, tai jo heti huomenna.
kunnes erottaa meidät kuolema, mä tein sen virheen et rakastuin näin nuorena.
mä oon nähny jätkii ja mä nautin siit, et sä oot jätkä niin erilainen.
se veetää mua puoleensa, antaa mulle unta, kumpa kulta saisin olla viel kerran sun kaa.
rakastaa sua ja huutaa se äänee, mut mitä mä tääl teen, sä et oo tääl ees...
mokasin, satutin ja sä rakastuit toiseen.
kerro mulle miten muka pystyis unohtaa, miten tää muka tulee väliin, tää on vaa runoutta.
meil oli hetkemme ja lupaan muistaa ne, kuva meist yhdessä, tauluun ikuistan sen.
en pyydä maailmaa sulta tai kuut taivaalta, mä oon sua varten tääl seison täs paikallaa.
jotain niin painavaa kun en pois sua päästä saa, vuodet vaa vierii ja mietin millon sut nähdä saan.
mut se ei taida tapahtuu, miten uskallan enää kehenkää rakastuu?
muistot palautuu, tie mun edes avautuu, päämäärä tunteille on enää avaruus.
koska sä oot muisto, kuva mun silmissä, etkä sä hymyile, vaan söpösti irvistät.
ja se on ainoo hyvä asia täl filmillä, mä oon sun tyttö ja poika sä oot tähti.
se alkoi jätskillä päätty sohvalle, kiva poika osuu just siihen kohdalle.
siin oli energiaa, erityist vipinää, poika sä sait mun sydämen sulle tikittää.
enkä ikinä ois tehny sitä mitä sulle tein, mun ois pitäny osaa sanoo ei.
ja se mis me oltais nytte, sitä ei tiedetä, oisko asiat hyvin vai todella pielessä.
mun pienessä mielessä, täs pienes tytös, lienee enemmän naista ku sun nykyises muijas.
eikä millään pahalla, joo moikataan kun tavataan, mut tiedä se, tääl on joku joka rakastaa.
ja tekee mitä vaan puolestas, huolesta, vuosien pääst, tai jo heti huomenna.
kunnes erottaa meidät kuolema, mä tein sen virheen et rakastuin näin nuorena.
mä oon nähny jätkii ja mä nautin siit, et sä oot jätkä niin erilainen.
se veetää mua puoleensa, antaa mulle unta, kumpa kulta saisin olla viel kerran sun kaa.
rakastaa sua ja huutaa se äänee, mut mitä mä tääl teen, sä et oo tääl ees...
mokasin, satutin ja sä rakastuit toiseen.
